Ulaagaalee Laa İlaah İll-Allah-Kutaa 2

Kutaa darbe keessatti Tawhiida jechuun Gooftummaa, maqaalee fi sifaataa Rabbii fi ibaadaa keessatti Rabbiin Tokkichoomsudha jennee jirra. “Namni kaafirri gara Islaamaa seenu yoo barbaade tawhiinni wanta jalqabaa inni hojjachuu qabuudha. Tawhiinni karaa tokkicha namoonni amanti Islaamaa itti seenaniidha. Namni amantiin ykn duudhan isaa wanta fedhe haa ta’uu, Musliima ta’uuf jalqaba tawhiida qabachuu qaba. Ragaan kanaa, nabiyyoonni hundu waamichi isaanii jalqabaa gara tawhiidaati. Tawhiinni hundee amantiin irratti ijaarramuudha. Seerri amanti hundi tawhiida booda dhufa. Tawhiidaan alatti amanti irraa homtu sirrii hin ta’u.  Namni tawhiida yoo hin qabaatin, salaanni, zakaan, soomni, hajjiin isaa fi kan biroo hundi sirrii hin ta’u.”  Kana jechuun namni yoo Rabbiin hin tokkichoomsinii fi wanta Isaan ala jiran gabbaruu (waaqefachuu) yoo hin dhiisin, hojiin amanti inni hojjatu hundi isarraa hin fuudhamu. Ragaa kanaa (ilaali suuratu Az-Zumar 39:65) Kanaafu, namni milkaa’u fi adabbii jalaa nagaha bahuu barbaadu “Laa ilaah ill-Allah” beekuf tattaafachu qaba. Har’as itti fufuun jechi tuni nama fayyaduuf ulaagaa (sharxii) guuttamu qaban haa ilaallu.

Itti haa fufnu

Laa İlaah İll-Allah jechuun Maal jechu?-Kutaa-2

Tawhiida
Ji’oota darban keessatti waa’ee tawhiida ilaalun keenya ni yaadatama. Hiika tawhiida, gosootaa fi faayda isaa ilaalle turre. Jechi “Tawhiid” jedhu xumura, wahhada, yuwahhidu jedhu irraa kan fudhatameedha. Wahhada jechuun tokkichoomse, tokkicha godhe jechuudha. Akka shari’aatti tawhiida jechuun “Rabbiin mootummaa fi hojiiwwan Isaa keessatti Tokkicha shariika hin qabne, Zaata fi sifaata (amaloota) Isaa keessatti Tokkicha fakkaataa hin qabne, Isa gabbaruu keessatti Tokkicha dorgomaa hin qabne ta’uu amanuudha.”[1]

Itti Haa Fufnu

Ibsa Maqaalee fi Sifaata Rabbii (Subhaanahu)

“Iimaanni sirrii fi tawhiinni qulqulluun waa’ee Rabbii, maqaalee fi amaloota Isaa ilaalchisee beekumsa sirrii qabaachu irratti hundaa’a. Qalbiif jireenyi, qananiin, gammachuun, nageenyi fi tasgabbiin hin jiru yoo Gooftaa, Gabbaramaa fi Uumaa ishii beektee fi wanta Isaan ala jiran caalaa jaallatama ishii yoo ta’e malee. Namni osoo Rabbitti hin amaniin, beekumsaa fi qajeelcha argachuu hin danda’u. Yoo gara Rabbii isaa hin qajeelin immoo kan dararamuu fi azzabamu (adabamu) ta’a.” Ibsi maqaalee Rabbii (Subhaanahu wa ta’aalaa) hanga danda’ameen kitaaba kana keessatti walitti qabame jira. Buusuf: https://islaama.files.wordpress.com/2020/01/ibsa-maqaalee-fi-sifaataa-rabbii-1.pdf

Tafsiira Suuratu Al-Hadiid-Kutaa 8

Tafsiira suuratu Al-Hadiida kutaa 7ffaa bal’isuun waa’ee haqiiqaa jireenya addunyaa ilaalaa turreerra. Har’as itti fufuun kutaa 8ffaa ni ilaalla. Kutaa kana keessatti, jireenyi addunyaa tana baddu erga taate,qananii hin banne argachuuf wanta hojjachuu qabanitti nama waama. Itti aanse, addunyaan tuni iddoo qormaataa waan taatef, rakkoon nama tuquu fi qananiin namni argatu dursee akka murteefame ni ibsa. Addunyaa irraa yeroo waa nama jala darban akka garmalee hin gaddinee fi yeroo qananii argatan of hin tuulleef dhugaa kana ibse.

Itti haa fufnu

Haqiiqaa Jireenya Addunyaa-Kutaa 4

Kutaa darbe irraa itti fufuun: “Jireenyi addunyaa mataa’a [nama] gowwoomsitu malee waan biraati miti.” hima jedhu ibsa waliin ni ilaalla. Mataa’a jechuun wanta yeroo murtaa’ef itti fayyadamanii ergasii baduudha. Addunyaa fi wanti ishii keessa jiru hundi gaaddisa deemu fi baduu waan ta’uuf, mata’aa jedhamte ibsamuun wanta ishiif ta’uudha. Mi’aa ishiiti fi wanti ishii irraa itti fayyadaman hundi mataa’a jedhamte waamamuun wanta ta’uudha. Qur’aana keessatti jechi mataa’a jedhu addunyaa fi qananii ishii keessa jiruuf malee Aakhiraa fi qananii turaa ishii keessa jiruuf itti hin fayyadamne. Qananiin Aakhirah mataa’a jedhamuun Qur’aana keessatti hin dhufne. Sababni isaas, qananiin Aakhirah turaadha. Qananiin addunyaa gabaabaa fi kan baduu waan ta’eef mata’aa jedhame.

Itti Haa fufnu

Haqiiqaa (Dhugaa) Jireenya Addunyaa-Kutaa 3

4-Dhaadannoo (At-Tafaakhur)-dhaadannoo jechuun namni amaloota isaa faarfamaa dhugaadhaan ykn sobaan odeessuudha. Namoonni yeroo, dhalootaa fi aadaa isaanii keessatti amaloota faarfamoon ni dhaadatu. Amaloota itti dhaadatan keessaa soba kan hin taanetu jira. Kunniin amaloota sammuun ykn shari’aadhaan faarfamoo ta’aniidha. Faallaa kana wanta ittiin dhaadatan irraa soba kan ta’ee jira. kuni amaloota jibbamoo fi badaa namoonni ofii uumaniidha. Kan akka haqa malee nafsee ajjeessun dhaadachuu, qabeenya namootatti duulun dhaadachuu fi kkf.[1]

Itti Haa Fufnu

Haqiiqaa (Dhugaa) Jireenya Addunyaa-Kutaa 2

Kutaa darbe keessatti maalumma jireenya addunyaa tanaa fakkeenyaan ilaaluf carraaqne jirra. Jireenya tana keessatti namoonni wantoota shanin gowwoomfamuun qananii guddaa gara fuunduraatti dhufuuf hojjachuu irraa garagalu. Wantoonni shanan kunniin: tapha, bashannana, faaya, wal jidduutti dhaadachu (na beekaa, na argaa, na jajaa), qabeenyaa fi ijoollee baay’ifachuudha. Ibsa taphaa fi bashannana ilaalle. Har’a immoo faaya ni ilaalla.

Itti Haa Fufnu